Suomessa järjestöt tekevät merkittävää työtä nuorten, mielenterveyden ja vanhusten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestöjen työ on korvaamatonta, sillä ne tavoittavat ihmisiä, jotka eivät välttämättä saa riittävästi tukea julkisista palveluista. Lisäksi järjestöjen tekemä toiminta tukee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja vähentää julkisten palveluiden tarvetta. Tämä vapauttaa resursseja niitä ihmisisä varten , jotka tarvitsevat julkisia palveluita, joita järjestöt eivät voi tarjota.
Esimerkkejä järjestöistä sekä niiden toiminnasta:
Nuorten mielenterveys: MIELI ry:n Nuorten hyvinvointiohjelma pyrkii ratkaisemaan nuorten mielenterveyskriisiä tarjoamalla konkreettisia toimenpiteitä 13–28-vuotiaiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Järjestö edistää mielenterveyttä koulutuksen, sosiaalisten tukiverkostojen ja ennaltaehkäisevien palveluiden kautta.
Etsivä nuorisotyö: Järjestöt ja kunnat tekevät yhteistyötä etsivän nuorisotyön parissa, jonka tavoitteena on tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttaa heitä koulutukseen, työelämään ja muihin palveluihin pääsemisessä.
Vanhusten hyvinvointi: Monet järjestöt, kuten SPR ja seurakunnat, järjestävät vanhuksille vertaistukiryhmiä, vapaaehtoistoimintaa ja kotiapua. Näiden palveluiden avulla ikääntyneet voivat säilyttää sosiaalisia kontakteja ja saada apua arjen haasteisiin.
TURVALLISUUS NÄKÖKULMA:
Järjestöjen ja poliisin yhteistyö on tärkeä osa yhteiskunnan turvallisuutta ja ennaltaehkäisevää työtä. Suomessa poliisi tekee tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen kanssa esimerkiksi nuorten tukemisessa, rikosten ennaltaehkäisyssä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa.
Yksi merkittävä yhteistyömuoto on Ankkuritoiminta, jossa poliisi, sosiaalityöntekijät, terveydenhuollon ammattilaiset ja nuorisotyöntekijät työskentelevät yhdessä nuorten tukemiseksi. Ne tukevat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta monin tavoin, kuten kriisitilanteisiin varautumisessa, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemisessa ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
Esimerkiksi Punainen Risti tarjoaa ensiapukoulutusta ja kriisiapua, mikä auttaa ihmisiä toimimaan hätätilanteissa. Lisäksi Pelastakaa Lapset ry tukee nuorten turvallisuutta verkossa ja ehkäisee digitaalista häirintää. Vanhustyön keskusliitto puolestaan edistää ikäihmisten turvallisuutta tarjoamalla neuvontaa ja tukipalveluita, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä ja kaltoinkohtelua.
Järjestöt ovat myös mukana yhteiskunnan varautumisessa. Esimerkiksi Turvallisuuskomitea tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi. Turvallisuus ei ole vain viranomaisten vastuulla, vaan järjestöt luovat turvaverkkoja ja tukevat ihmisiä arjen haasteissa.
Orpon ja Purran hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia järjestötoiminnan rahoitukseen. Tämä vaikuttaa suoraan järjestöjen kykyyn tarjota palveluita, kuten mielenterveystukea ja kriisipuhelinpalveluita, joita esimerkiksi MIELI ry ylläpitää.
Leikkaukset herättävät huolta, sillä järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä työ vähentää julkisten palveluiden kuormitusta ja tukee yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia. Näiden leikkausten vaikutukset voivat näkyä lisääntyvinä sosiaaliturvamenoina ja julkisten palveluiden kustannuksina.
On aika tunnustaa järjestöjen merkitys ja palauttaa niiden rahoitus tasolle, joka mahdollistaa niiden elintärkeän työn. Tämä ei ole vain taloudellinen päätös, vaan arvovalinta, sillä järjestöjen tukeminen on investointi tulevaisuuteen.